keskiviikko 13. toukokuuta 2009

Ilosanoman levitystä - Knitting lessons

Ajatella - kaikki maailman ihmiset eivät olekaan väkertäneet niitä pakollisia lapasia peruskoulun käsitöissä. On olemassa ihmisiä jotka eivät ole koskaan neuloneet tai nähneet jonkun lähipiirissään neulovan.

Sain kunnian toimia oppaana ja levittää neulomisen ilosanomaa. Valitettavasti neulekurssi jäi vähän lyhyeksi lähestyvän muuttomme takia. Tärkeimmät perusasiat ehdittiin kuitenkin käydä läpi; oikeat ja nurjat silmukat, aina-oikein-neule, sileäneule ja joustin, silmukoiden luominen ja päättely sekä kavennukset ja levennykset. Eiköhän noilla taidoilla jo jotain saa aikaan. Oppilas oli oikein oppivainen!


Minä en osaa sanoa miten itse opin neulomaan sen verran kuin opin, varmaankin kysymyksessä on ollut mummon, äidin ja peruskoulun käsityönopetuksen yhteisvaikutus. Tunnetusti en ole niitä helpoimpia opetettavia.

Hämmästyin muuten kuinka monella tavalla eri jutut voi tehdä ennen kuin etsin opetuksen avuksi videota nurjan silmukan neulomisesta. Samalta sivustolta löytyy videoita muistakin neulomisen menetelmistä. Opetin sitten vain niitä tapoja joita olen itse tottunut käyttämään kun en osaa eri tapojen hyviä ja huonoja puolia verrata. Nyt kysymys mahdollisille lukijoille: Käyttääkö joku jotakin muuta nurjanneulomistapaa kuin tuota joka kulkee nimellä 'Norwegian Purling'? Ja tietysti jatkokysymys: Miksi käytät sitä tapaa mitä käytät? Nyt mietityttää pitäisikö opetella joku toinenkin menetelmä, jos niillä vaikka olisi jotain etuja?


And to Julia: I hope you will have many nice moments with your new hobby! Send me a picture of that hat soon :)

lauantai 9. toukokuuta 2009

Papukaijamerkin paikka!


Myönnän itselleni papukaijamerkin reippaasta toiminnasta! Tämä paita on ommeltu jo ihan tammikuun alussa mutta koska siitä ei tullut toimiva on se lojunut komeron nurkassa häpeämässä. Kunnes männä viikolla sain lopulta kerättyä kaiken viitseliäisyyteni ja korjattua puutteet. Inhoan siis korjausompelua kuta kuinkin yhtäpaljon kuin pesäpalloa peruskoulussa.

Paita on imetyspaita Suuresta Käsityölehdestä viime vuodelta(?).  Vikana siinä oli se että tuon kietaisuosan alla piilossa olevat imetysaukot olivat liian pienet ja hankalat, ei niistä saanut rintoja ulos. Sitä vastoin kaula-aukko oli alunperin sen verran antelias että sieltä kyseiset ruumiinosat kyllä valahtelivat ulos ihan omia aikojaan. Tarkastin jopa olinko leikannut tuon yksivärisen osan jotenkin väärin päin, siis sotkenut imetysaukon ja kaula-aukon keskenään, mutta mielestäni kaava oli ihan oikein. Tein sitten tuon punaisen osan kokonaan uusiksi. Eikä siinnä nyt edes niin kauhean paljon aikaa mennyt. Yhden illan kaikki vauvanpitelyvapaat hetket vain (tuo yhdyssana on väärin, eikö olekin?). Nyt paita toimii, tissit saa ulos sieltä mistä pitääkin. 

Tarkennettakoon vielä että papukaijamerkkiä ei siis myönnetty varsinaisesti tästä paidasta, vaan korjausompeluosion reippaasta toteutuksesta. Paidassa yleisesti ottaen mättää hieman tuo kangas. Puolustuksekseni mainittakoon että se on ostettu joskus marras-joulukuun vaihteessa, jolloin yleinen pimeys ja harmaus (sekä paikallisen kangaskaupan niukahko valikoima) johtivat hieman liioitellun eloisaan materiaalivalintaan. Hyvä puoli kirjavuudessa on toki se että satunnaiset puklut olkapäillä eivät erotu niin selvästi. Ja minusta sellainen Boob:n paitojen tyylinen imetysratkaisu on arkikäytössä ylivoimaisesti näppärämpi kuin tämä, joka on kylläkin sievempi. Boob-tyyliin verrattuna tässä mallissa on toinenkin ulkonäöllinen etu, paita on vartalo-osaltaan löysempi (hyvä juttu jos ei satu olemaan niin kauhean sutjakassa kunnossa) olematta silti mikään teltta. Ei tule sitä inhottavaa makkarankuoriefektiä.