sunnuntai 8. toukokuuta 2011

Käsityöllinen takatalvi

Tämän kertainen blogihiljaisuus ei sitten johtunutkaan puutarhailukiireistä niin kuin ennustin, vaan siitä että hukkasin kamerani. Kamera löytyi sitten kumminkin, aivan viimetingassa, olin jo kaupassa ostamassa uutta kun entinen ilmiintyi laukkuun josta olin jo mielestäni monta kertaa sitä etsinyt. Hyvä niin.

Löytyneestä kamerasta löytyi käsityökuvia jotka näillä keleillä näyttävät jo auttamattoman talvisilta.


Neulekoneharjoitelmina vallan kelvolliset perusvillahousut ja liian kittana villapaita kuopukselle. Lapsi sai paidan sovituksesta trauman. On ilmeisesti sitten vähän kutiavampaa sorttia. Heti kun vedin tämän Nalle-lankaisen luomuksen päänsä yli alkoi sydäntäsärkevä parkuna "NYY POI-II!!!" Eli ei ole pidetty. Housut on ok kun eivät koske ihoa mistään kohti.




Epäilin jo että lopultakin valmistunut pöllöpaita (aloitettu viime kesänä) kokee saman dramaattisen hylkäämisen mutta vissiin Florica on himpun pehmeämpää. Tai sitten riittävä kylmyys kaupitsee karheankin langan. Mulattuaan näet aikansa hileisessä rantavedessä pääsiäisen mökkireissulla Lapsi pukeutui paitaan vapaaehtoisesti.


Pöllöpalmikot samasta Kate Daviesin ohjeesta kuin isoveljelle aiemmin ja lankana samoin kaksinkertainen
 Florica. Silmukkamääriä laskeskelin Zimmermanin ohjeiden mukaan ja sen verran olin tajunnut kasvunvaraa laittaa että vielä mahtui päälle. Sovituskuvia ei ole koska kamera oli jo mökkimatkan aikaan kadoksissa ja sen jälkeen vaate ei ole kelvannut.

Olen tullut siihen tulokseen että pikkulapsille voisi olla fiksumpaa neuloa villatakkeja koska lapsen vartalonympärykseen nähden pää on hirmu suuri ja kädet ja hartiat aika rimpulat. Tuosta kaarrokkeen seudusta tulee jotenkin häiritsevän muotoinen ja kaula-aukosta suhteessa hirmu suuri. Edestä avattavaan neuleeseen saisi pääntien vähemmän avonaiseksi.

Tällä neulomistahdilla voisikin jo aloittaa Lapselle uuden villatakin ensi talvea varten.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti